1.4.11

Palautetta Tampereen alueen pyöräilyolosuhteista

Radio 957 uutisoi hiljattain: Tampereen pyöräily- ja kävelyolosuhteista voi nyt antaa palautetta. Tampere on mukana tutkimuksessa, jonka tavoitteena on kehittää kaupungin eri liikkumismuotoja tasavertaisesti.
Tampereen olosuhteiden arviointi on osa Tampereen teknillisen yliopiston PYKÄLÄ-projektia. Sen tavoitteena on parantaa pyöräilyn ja kävelyn asemaa osana kaupunkien liikennejärjestelmää. Tutkimuksessa on mukana kahdeksan suomalaista kaupunkia.

Kävin antamassa palautetta. Ohessa siitä kooste - pölli vapaasti, jos soveltuu käyttöösi! Otsikkonumerot vastaavat lomakkeen kysymyskohtien otsikoita.

11. Arvioi pyöräilyolosuhteita kaupungissanne

Pyöräilyreittejä sinänsä on kaupungissa ja lähiöalueilla runsaasti. Suoriakin ovat, ainakin Länsi-Tampereelta keskustaan suuntautuvat. Erityisesti pidän Puutarhakadun pyöräilyväylästä, joka sopii omaan liikennöintiini erinomaisesti.

Sujuvuus

Sujuvuus on ongelma ainakin Pispalan valtatiellä välillä Hyhky - Epilätehtyjen muutostöiden jälkeen. Aiemmin molempiin suuntiin oli ajotien reunassa pyöräkaista, joka oli hyvä ja sujuva ratkaisu. Tämä muutettiin jostain ihmeen syystä; pyöräkaistoja ei enää ole, vaan tien eteläreunassa on levennetty kevyen liikenteen väylää, eikä pohjoisreunassa saa enää (KLV:llä) pyöräillä. Kevyen liikenteen väylällä pyöräillessä vaaratilanteita aiheutuu useammin kuin ajokaistalla tai sen yhteydessä olevalla pyöräkaistalla ajaessa.

Ruuhka-aikaan sekä rantaväylä että Pispalan ylitys Pispalan valtatietä ajaen ovat aika tavalla meluisia, pölyisiä ja saasteisia. Kannattaisin suunnitellun rantaväylän tunnelin länsipään siirtämistä jo Lielahden ja Nokian moottoritien väliin, jolloin KLV voitaisiin nostaa "kannelle". Toisaalta edellä mainittujen väylien säännöllinen pesu helpottaisi etenkin keväisin ja loppukesän pölymäärän osalta.

Sosiaalinen turvallisuus

Sosiaalista turvallisuutta en ole koskaan kokenut Tampereella pyöräilyyn liittyväksi ongelmaksi, ellei tähän lasketa pyörän säilyttämistä kaupunkialueen telineissä, jolloin pyöriin usein kohdistuu ilkivaltaa ja vähänkin arvokkaammat pyörät viedään lukkoineen. Oma kokemukseni rajoittuu Puutarhakadulla sivukujalla viikonloppuna yön yli säilyttämäni pyörän tarvikelaukun tyhjentymiseen työkaluista, ja erään työpäivän jälkeen löysin renkaasta karttapinnin. Harmillista pientä rosvousta ja tihutyötä. Pyöräähän voisi tosin ryhtyä säilyttämään sisätiloissa.

Pyöräily-ystävällisyys

Lähtökohtaisesti Tampere on pyöräily-ystävällinen kaupunki, tähän on lähivuosina kaupungin puolesta aktivoiduttu ja Hämeenkadun pyöräily on ollut usean vuoden ajan kehityksen kohteena. Pyöräilykulttuurin ja liikennekäyttäytymiseen toivoisin kohennusta tiedottamisen avulla, eli siten, että meidassa nostettaisiin esille näitä käytännön tilanteita enemmän sekä autoilijoiden ja pyöräilyn suhdetta pyöräilijöiden ajaessa ajoväylällä. Autoilijoilla ei useimmin ole ymmärrystä eikä kärsivällisyyttä pyöräilijöihin nähden Tampereen seudulla. Tämä koskee niin kaupunkialueen pyöräilyä kuin laajemmin lähikuntien alueella tapahtuvaa kuntopyöräilyä, kun ajamme viikottaisia yhteislenkkejämme harrastajien ja pyöräilyseuran porukalla.

Talvikunnossapito

Talvikunnossapito käyttämälläni työmatkareitillä oli tänä runsaslumisena talvella ala-arvoista. Pispalan valtatiellä ja siitä keskustaan päin Pyynikintiellä oli useita kohteita, joita ei aurattu moneen viikkoon, tai aurattiin vajaan puolen metrin kaista normaalisti pari metriä leveän KLV:n ajoradan puoleiseen reunaan. Maastopyöräilyä harrastavana toisaalta pidin tästä urbaanista talvimaastoyöräilykokemuksesta, mutta "tavallisten" työmatkalaisten osalta työmatkapyöräily Epilä - Keskusta -välillä oli todennäköisesti mahdotonta. Oheisesta linkistä löytyy reitti ja muutama kohdekuva, jotka on paikannettu reitin varrelle: http://www.sports-tracker.com/#/workout/petentic/42l6t88s6igj4u38


12. Arvioi pyöräväylien laatua kaupungissanne

Väylät ovat lähes katkeamattomat itä-länsisuunnassa Vehmaisista Ikuriin. Tämä on hyvä. Mutta opasteet ovat useimmiten joko rikki, puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Jos ajaa esimerkiksi edellämainitun Vehmainen - Ikuri -reitin, välillä on useita risteyksiä tai tienylityspaikkoja, joita ei ole merkitty reitin kannalta lainkaan. Ellei pyöräilijällä ole paikallistuntemusta pohjalla, reitiltä varmasti eksyy.

Keskustassa sekä lähiöalueilla katukiveystä ei risteysalueilla ole laskettu lainkaan. Tämä oleellisesti hidastaa pyöräilyä. Useimmissa kohteissa, joissa katukiveystä on laskettu, on kynnystä huomattavasti enemmän kuin ymmärtääkseni säännöksissä oleva 1,5 cm.

Pyöräväylistä ainakin keskusta - Hervanta -väli, Hervannan valtaväylän suuntainen KLV, on pahasti routinut ja on ollut usean vuoden huonossa kunnossa. Edelleen väli Rahola - Nokia Nokian valtatien reunassa oleva KLV on myös pahoin routinut, ja tien varressa olevat erilaiset rakennustyömaat ovat pätkineet väylän todella huonoon kuntoon. Useimmin ajankin Epilä - Nokia -välin maantietä pitkin, koska KLV:llä olevat vauriot rikkovat pyörän.


13. Mitä positiivista olette havainneet kaupungissanne pyöräilyyn liittyen (jokin kohde, ilmapiiri ym. )?

Pyöräilyharrastus on lisääntynyt, ja samoin harrastajien aktiivisuus. TAPO (http://tarakka.fi/) ja Kaupin Kanuunat (http://www.kaupinkanuunat.net/) ovat erittäin positiivisia ja aktiivisia pyöräilykulttuurin kehittäjiä.

16. Miten kehittäisitte kaupunkinne pyöräilyolosuhteita?

Pyöräkaistojen lisääminen ajoradan viereen olisi mielestäni ratkaisu moneen pulmaan. Ajoradan viereistä KLV:tä voisi vastaavasti sitten kaventaa. Suomalainen KLV:n leveys on sellaista hehtaariluokkaa, jollaista ei Euroopassa muualla näe, ja silti leveyteen liittyvä käyttöaste on huono. Vauhdikkaat pyöräilijät keskellä väylää kulkevien ja harhailevien kävlijöiden, äitien ja taaperoiden seassa ei ole liikenneturvallinen yhdistelmä. Pyöräilijät ajoradalle ja niiden rinnalla kulkeville pyöräkaistoille. Ugh.

22. Muita kommentteja kaupunkinne pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin liittyen

Toivonpa, että nämä tällaisten aiheeseen liittyvien kyselyiden tulokset ohjataan alueiden virkamiehille ja poliittisille päättäjille, ja että heitä kannustetaan tutustumaan kansalaisten palautteeseen ja ehdotuksiin. Jotteivät nämä toivottavasti arvokkaat tulokset jää pölyttymään johnkin raporttiin johonkin Eu-rahoitteisen toimiston arkistoon.

Pääsääntöisesti Tampereen alue on erinomainen pyöräilyyn ja kävelyyn, käytetään sitä kaupungin markkinoinnissa hyödyksi ja tehdään ympäristöstä vielä parempi näitä muutamia kohtia kehittämällä! Hyvää pyöräilykevättä myös tämän(kin) kyselyn tekijöille ja niille virkamiehille ja päättäjille, jotka ryhtyvät toimiin!